Suomi on kansalaisyhteiskunta, jossa ihmiset tahtovat laajalti auttaa toisiaan ja vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa asioihin. Kansalaisareenan (2018) mukaan niin sanottu neljäs sektori, eli järjestäytymätön kansalaisaktivismi on valtaamassa alaa tunnetumman kolmannen sektorin – muun muassa vapaaehtoisorganisaatioiden – puolelta. Ihmisten vapaa-ajasta käydään jatkuvaa kamppailua.
Organisaatioihin perustumaton kansalaistoiminta on näkynyt muun muassa ilmastonmuutoksen vastaisessa mielenosoittamisessa, mitä ruotsalainen Greta Thunberg on osaltaan edistänyt merkittävästi. Ihmiset kuitenkin edelleen hakeutuvat mukaan yhdistys- ja kansalaistoimintaan, sillä yhteenkuuluvuuden tunne on aina helpompi saavuttaa jollain tavalla määritellyssä ihmisjoukossa tai yhdistyksessä.
Vapaaehtoisten johtaminenhan on yksinkertaista – vai onko? Olen laatinut vuosien kokemuksen pohjalta check-listan vapaaehtoisten johtajille, niin tuoreille kuin jo konkareillekin.
Vapaaehtoisjohtajan muistilista
- Rekrytoi
Organisaatio on erittäin onnekas, mikäli toiminnasta kiinnostunut ihminen vain kävelee ovesta sisään ilman, että häntä on sinne yritetty houkutella mukaan. Mainonta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on tehokasta, mutta parasta on henkilökohtaisesti kysyä: ”Tulisitko sinä minun kanssani tähän tapahtumaan?”
2. Huomioi toiveet
Hei, meillä on uusi toimija! Meiltä onkin kauan puuttunut taloudenhoitaja… vai eikö sittenkään? Ihmiset lähtevät mukaan vapaaehtoistoimintaan yleensä jonkin toiveen tai mielikuvan saattelemana. Yksinkertainen kysymys: ”Mitä sinä haluaisit meillä tehdä?” Tähän uudella ihmisellä ei aina välttämättä ole vastausta, mutta jos on, huomioi hänen toiveensa.
3. Perehdytä
Mikäli tehtävän kuva ei ole vapaaehtoisen itsensä keksimä tai muutoin täysin uusi, ei voi koskaan korostaa liikaa perehdyttämisen tärkeyttä. Punainen Risti on luonut vastuuvapaaehtoisilleen niin sanotut pikaperehdytyspaketit, jotka auttavat teoriassa asian sisäistämisessä, mutta käytännön tasolla moni asia vaatii ensi kerran näyttämistä.
4. Anna tila
Okei, nyt meillä on uusi ihminen, joka on perehdytetty tehtäväänsä. Kaikki hyvin? Pitäisikö vähän valvoa? Luottamustehtävät pohjautuvat nimensäkin mukaisesti luottamukseen. Mikäli olette päättäneet yhdessä, että henkilö tekee tämän ja tuon tehtävän, anna hänelle tilaa ja aikaa suorittaa se sovitusti. Kukaan ei kaipaa läähätystä niskaan tai joka asiaan puuttumista – kaikkein vähiten vapaaehtoistoimija.
5. Anna tukea
On kuitenkin hyvä huomata, että uimataidotonta ei kannata pudottaa avomerelle. On todella lohduttavaa ja turvallista kuulla yksinkertainen lause ”voit kysyä milloin tahansa apua”, kun sen sanoja todella sitä tarkoittaa. Jos organisaatio ja tehtävä ovat ihmiselle uusia, on varmaa, että jossain vaiheessa tukea tarvitaan.
6. Anna ja ota vastaan palautetta
Hyvä johtaja ei pelkää nostaa esiin epäkohtia, mutta paras johtaja muistaa kehua. Suomalaiseen kulttuuriin ei oikein taitu suoranainen toisen ihmisen ylistäminen, mutta johtajana tähän on kuitenkin hyvä oppia. Lisäksi on tärkeää oikein tarjoutua palautteen kohteeksi, sillä harvoin palautetta uskalletaan tai osataan antaa, ellei sitä pyydetä. Palautetta voi pyytää ja antaa kirjallisesti, mutta myös suullisesti. Kannusta ihmisiä kertomaan sekä positiiviset että rakentavat palautteet.
Ja mikä tärkeintä, ota opiksi palautteista. Lisää sitä, mitä kehutaan ja kehitä sitä, jota rakentavasti kritisoidaan. Muutosjohtamisen kulmakivi on se, että muutos ei saa tulla ylhäältä kaadettuna, vaan se pitää istuttaa organisaation ihmisiin osallistamalla ja ymmärryksen pohjalta.
7. Kiitä!
On kaksi olentoa, jotka elävät kiitoksella: kissa ja vapaaehtoinen. Meillä on harvoin resursseja tai mahdollisuuksia kiittää toimijoitamme konkreettisesti, antamalla jotain fyysistä, joten kiittäminen on tärkeää vaikka päivittäin. Kiittää voi sekä sanallisesti että tarjoamalla jotain muuta, kuten virkistys- ja palkitsemistoimintaa.
Helppoa, eikö? Ja nyt johtamaan!
