Artikkelisarja japanilaisten samuraiden moraalikoodistosta ja sen ilmenemismuodoista nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa jatkuu. Tällä kertaa käsitellään Bushidon ensimmäistä hyvettä ”oikeamielisyys”.
Termiä samurai käytettiin eliitti- ja soturiluokasta, joka vaikutti Japanissa yli 1000 vuoden ajan 700-luvulta aina vuoteen 1868. Nämä soturit kehittivät ehdottomaan kunniaan ja tiukkaan käyttäytymistä sääntelevään normistoon perustuvan ja sille täysin omistautuneen eettisen koodiston, joka tunnettiin nimellä Bushido eli ”soturin tie”.
Bushidon seitsemän hyvettä
Bushidon moraalisen koodiston selkärankana olivat seitsemän hyvettä, jotka olivat: oikeamielisyys, rohkeus, myötätunto, kunnioitus, rehellisyys, kunniantunto ja lojaalisuus. Nämä hyveet ja niiden mukaan eläminen oli jokaisen samurain kunnia-asia ja näitä periaatteita tuli noudattaa tinkimättä niin sodan kuin rauhankin aikana.
Tsunetomo Yamamoto (1659-1719) painottaa vuonna 1716 kirjoittamassaan yhdessä kuuluisimmasta samuraikoodistoa käsittelevässä teoksessa Hagakure periaatteen tärkeyttä seuraavasti: ”Hyveellisen ihmisen sydän on asettunut paikoilleen eikä hän siten hätäile asioiden kanssa. Hyveetön ihminen sen sijaan ei ole rauhassa itsensä kanssa ja aiheuttaa siksi hankaluuksia ja on riidoissa kaikkien kanssa.”
Samurait ja oikeamielisyys
Samuraille oikeamielisyys oli hyve, joka liittettiin kiinteästi rehellisyyteen ja tasapuolisuuteen. Tämä tarkoitti sitä, että pystyi aina tekemään oikean päätöksen täydellä varmuudella, pystyi käyttäytymään viisaasti ja muodollisesti oikein kaikissa olosuhteissa, sekä pystyi olemaan lahjomaton ja koskematon kaikissa tilanteissa.
Samurain tuli noudattaa ehdottoman rehelisyyden ja oikeudenmukaisuuden periattetta kaikissa toimissaan. Oikeudenmukaisuus olikin samuraiden elämän kunnioitusta herättävin moraalinen ohjesääntö. Samuraille elämä tarkoitti kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että teki aina asiat oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. Samuraiden ajattelun voidaankin sanoa olleen täysin musta-valkoista; oli olemassa ainoastaan oikea ja väärä ja ihmisen tuli valita niiden välillä.
Oikea ja väärä
Samurait uskoivat, että jos toimisi viisaasti ja oikein, menestyisi ei ainoastaan henkilökohtaisissa päämäärissään vaan myös tulevassa elämässä, jossa saisi palkinnon esimerkillisestä käytöksestä – mieluiten syntymällä uudestaan samuraiksi.
Daidosi Yuzan (1639-1730) oli tunnettu sodankäynnin asiantuntija ja kunnioitettu kirjoittaja ja kuuluisan Taira-suvun jälkeläinen, josta syystä häntä joskus kutsuttiin myös nimellä Taira Shigesuke. 90-vuoden ikäisenä hän kirjoitti aloittelevia samuraita Togukawa-kauden sosiaalisiin muutoksiin opastavan teoksen nimeltä Bushido Shoshinshu. Teos sisältää esseitä siitä mitä soturin tulisi tehdä ja kuinka käyttäytyä täyttääkseen velvollisuutensa. Kirja on sodankäyntiin liittyvien ajatusten ja sosiaalisen etiketin yhdistelmä.
Bushido Shoshinshussa Daidosi esittää samuraiajattelulle tyypillisen filosofisen konseptin oikeasta ja väärästä kertomalla seuraavan tarinan:
”On olemassa kolme tapaa tehdä oikein.
Oletetaan, että olet menosssa jonnekin ystäväsi kanssa, jolla on 100 unssia kultaa ja hän haluaa jättää ne taloosi paluuseensa saakka sen sijaan, että kantaisi kultaa mukanaan koko ajan. Oletetaan, että otat hänen kultansa ja piilotat sen jonnekin, mistä kukaan ei sitä löydä. Oletetaan seuraavaksi, että ystäväsi kuolee matkansa aikana; ehkä ruokamyrkytykseen tai sydänkohtaukseen. Kukaan muu ei tiedä, että hän jätti kultansa sinun taloosi eikä kukaan muu tiedä, että kulta on sinulla.
Näissä olosuhteissa, jos sinulla ei ole muita tunteita kuin suru tapahtuneen tragedian takia ja ilmoitat kullasta kuolleen toverisi perheelle ja omaisille ja lähetät sen heille mahdollisimman pikaisesti, voidaan sinun todella sanoa menetelleen oikein.
Oletetaan seuraavaksi, että henkilö joka kuoli, oli ainoastaan toverisi, ei läheinen ystäväsi. Kukaan ei tiedä hänen jättäneen kultansa sinulle, joten mitään vaateita ei syntyisi. Sinä itse satut olemaan taloudellisesti tiukilla juuri sillä hetkellä, joten tämä on sinulle pienoinen onnenpotku; mikset siis pitäisi kultaa ja olisi hiljaa tapahtuneesta?
Jos olet häpeissäsi, koska sinulla oli tuollaisia ajatuksia ja siksi muutit mieltäsi ja palautit kullan kuolleen toverisi perillisille, voidaan sinun sanoa tehneen oikein syyllisyydentunnosta.
Oletetaan nyt, että joku omasta taloudestasi – ehkäpä vaimosi tai palvelijasi – tietää kullasta. Oletetaan, että palautat kullan laillisille perillisille häpeäntunteetesta, joka johtui siitä, että joku omasta taloudestasi tiesi kullasta; sekä oikeudellisten toimien pelosta. Silloin sinun tulisi sanoa tehneen oikein muihin ihmisiin liittyvän häpeäntunteesi vuoksi.
Mutta mitä tekisit, jos kukaan ei tietäisi tästä kaikesta yhtään mitään?
Jopa sellaisessa tapauksessa voitaisiin tuskin sanoa, että et ollut mies, joka ei ymmärtänyt mikä on oikein ja mikä väärin”.
Liikkeenjohto ja soturin tie nykykirjallisuudessa
Klassisia samuraiden elämää, tapoja, sodankäyntiä, ja hyveitä kasitteleviä teoksia on runsaasti tarjolla.
Sen sijaan moderniin liike-elämään ja liikkeenjohtoon ja sen arvomaailmaan samuraiarvoja soveltavia teoksia on yllättävän harvassa. Seuraavana asiasta syvemmin kiinnostuille muutama mielenkiintoinen, lukemisen arvoinen teos:
Lukemista maailmalta
Don Schmincke on amerikkalainen liikkeenjohdon konsultti, joka kirjoitti vuonna 2000 teoksen The Code Of The Executive, jossa hän kiinnittää huomion historian ja nykyajan rinnakkaisuuteen ja päättelee, että tämä liitos on täysin luonnollinen. Schincken mukaan sotilashallitsija Shogun oli aikoinaan kuin asioita säätelevä yrityksen hallitus, maaherroina toimivat Daimiot olivat konsernijohtajia ja samurait koko operatiivista toimintaa valvovia toimitusjohtajia.
Samurait luottivat ja olivat riippuvaisia tiukasta eettisestä koodistostaan pystyäkseen hoitamaan sekä ammatilliset että henkilökohtaiset vastuunsa kiitettävästi. Schincke huomauttaa, että nykypäivän yritysjohtajat voivat menestyä samalla tavoin seuraamalla koodiston opetuksia.
Bill Diffenderffer on Skybus Airlinesin entinen konsernijohtaja ja IBM:n varatoimitusjohtaja, joka vuonna 2005 ilmestyneessä kirjassaan The Samurai Leader soveltaa samuraiden ideoita ja tapoja, sekä Zen buddhismia liike-elämään ja sen huipulle. Diffenderffer vakuuttaa kirjassaan, että samuraiden ajatusmaailma, tavat ja eettinen koodisto voivat muuttaa ei ainoastaan omia tapojasi toimia liike-elämässä vaan myös ympärilläsi olevien ihmisten tapoja. Kirjassa kerrotaan rinnan muinaisia samuraitarinoita ja esimerkkejä moderneista liikemiehistä, jotka toimivat tämän koodiston edellyttämällä tavalla.
Suomalaista Bushidoa
Petri Niskanen on toiminut vuonna 1998 ensimmäisenä suomalaisena kansainvälisen nuorkauppakamarijärjestön puheenjohtajana. Hän julkaisi vuonna 2007 kirjan nimeltä Business Bushido – Johtamisen Seitsemän Arvoa, jossa hän pohtii arvojohtamista ja moraalista toimintaa samuraiden seitsemän hyveen kautta. Kirja herättää runsaasti ajatuksia johtajuudesta ja vastuunkannosta, teroittaen korkean työmoraalin tärkeyttä.
Niskasen mielestä Bushido – samuraisotureiden moraalisten periaatteiden kunniakoodi – voi toimia ajatuksia herättävänä ohjeistuksena nykypäivänkin vaativassa yritysmaailmassa. Niskanen yhdistää vanhan japanilaisen viisauden ja eettiset opit toimivasti tähän päivään liittäen mukaan myös tapahtumia omasta elämästään.
Oikeamielisyys modernin liikkenjohtajan silmin
Samuraille oikeamielisyys tarkoitti kykyä tehdä oikea ja viisas päätös kaikissa olosuhteissa, viisasta käytöstä; sekä lahjomattomuutta ja koskemattomuutta kaikissa tilanteissa.
Nykyaikaisen liikkeenjohtajan ollessa kysymyksessä voisivat nuo oikeamielisyyden vaatimukset kääntyä esimerkiksi seuraavanlaisiksi arvoiksi:
- Yrityksen arvojen tunnustaminen ja aito noudattaminen. Jos yrityksen arvoihin on listattu sen työntekijöiden ja intressiryhmien oikeamielinen kohtelu, ei kukaan voi olla erityisasemassa, huolimatta siitä, miten hyvin hän tuloksellisesti menestyy tehtävässään.
- Henkilökohtaisen lahjomattomuuden ja koskemattomuuden varmistaminen kaikissa olosuhteissa. Kaikki liike-elämässä työskenneelleet ovat olleet tilanteessa, jossa henkilökohtaisia periaatteitaan tinkimällä on ollut tarjolla esimerkiksi huomattavan suuri tilaus tai muu suuri taloudellinen hyöty yritykselle tai itselle.
- Oikean ja kunniallisen käyttäytymisen vaatiminen ja varmistaminen kaikilla organisaatiotasoilla. Oikeamielisyyteen sitoutunut ja sen sisäistänyt johtaja vaatii myös kaikilta alaisiltaan tinkimättömän tasapuolista heidän omien alaistensa kohtelemista; näyttäen omalla esimerkillään tietä muille.
- Tasapuolinen, ennakkoluuloton ja oikeudenmukainen käytös kaikkia organisaation intressiryhmiä kohtaan. Organisaatioissa oleville ”tähdille” ei anneta mitään erityisvapauksia eikä erityiskohtelua vaan heidän lahjojaan pyritään vaalimaan ja kehittämään eteenpäin.
Kirjoitussarjan seuraavassa osassa käsitellään bushidon toista hyvettä ”Rohkeus”, sen alkuperäistä bushidon mukaista merkitystä ja sen nykyaikaisia ilmenemismuotoja modernissa liikkeenjohdossa.
