Esimiestyön ajatushautomot – case Järvenpää

Järvenpään kaupungin ajatushautomoihin ovat tervetulleita kaikki kaupungin esimiehet. Järvenpään henkilöstökoulutuksen asiantuntija kertoo, miten ajatushautomot toimivat käytännössä – ja mitä hyötyä niistä on ollut. Hyvejohtajuus rakentaa siltaa arvojen ja toiminnan välille.

Järvenpään kaupungissa on ollut noin vuoden verran käytössä muun esimiehille suunnatun osaamisen kehittämistoiminnan ohella keskusteluun ja vertaisoppimiseen perustuva kehittämismuoto, ajatushautomotoiminta. Ajatushautomot kokoontuvat avoimina keskusteluryhminä, joihin ovat tervetulleita kaikki kaupungin esimiehet.

Hautomoita järjestetään muutaman kerran kevät- ja syyskaudessa aina kaksi tuntia kerrallaan, minkä pituiseksi ajaksi esimiesten on tavallisesti mahdollista irrottautua työstään ilman erityisiä järjestelyjä. Ajatushautomoissa on vaihtuva teema ja aiheeseen johdatteleva alustus, jonka jälkeen aihetta syvennetään toiminnallisten harjoitusten ja vapaamuotoisen keskustelun kautta.

Niissä on mahdollisuus tutustua ja verkostoitua toisten esimiesten kanssa sekä oppia vertaisilta, mikä jää valitettavan usein hyödyntämättä esimerkiksi luentotyyppisissä koulutuksissa.

Järvenpäässä vertaisoppimisen merkitys on ymmärretty, ja kaupungissa on käytössä myös mentoripooli, jonka kautta jokaisella aloittavalla esimiehellä on mahdollisuus hakea itselleen mentoria kokeneempien kollegojen joukosta.

Ajatushautomotoiminnan käynnistämiselle syntyi tarve kentällä työskenteleviltä lähiesimiehiltä, jotka painiskelevat monenlaisten arjen ristipaineiden keskellä usein yksin. Alaiset, asiakkaat ja työnantaja saattavat odottaa hyvin erilaisia asioita, ja jotenkin näiden odotusten keskellä pitäisi pystyä suoriutumaan tehtävästä mallikkaasti ja samalla kehittää toimintaa tavoitteiden suuntaisesti.

Ajatushautomotoiminta luotiin esimiesten vertaisfoorumiksi, jossa voi esittää mieltä askarruttavia kysymyksiä ja huomata, että ei ole näiden kysymysten kanssa yksin.

Toiminnan lähtökohtana on etsiä yhdessä vastauksia siihen, millainen on riittävän hyvä ­- ei täydellinen – esimies. Ajatushautomoiden keskustelukulttuuri rakentuu kohtuullisuuden, armollisuuden ja läsnäolon periaatteille.

Ryhmään saa tulla kiireisenä, kiukkuisena ja väsyneenä siinä missä tyytyväisenä, rauhallisena ja hyväntuulisenakin, ja jokaisella on lupa pysähtyä olemaan tässä ja nyt, sellaisena kuin on. Toisinaan ajatushautomo käynnistyy esimerkiksi hengitys- tai mielikuvaharjoituksella, joka auttaa ankkuroitumaan ja keskittymään tähän hetkeen.

Ajatushautomoissa kirjaimellisesti katsoen haudutellaan ja kypsytellään ajatuksia, ja pysähdytään tarkastelemaan omaa ja työyhteisön toimintaa tietyn teeman mukaisesti. Ajatushautomoiden sisällön suunnittelu perustuu työnantajan tärkeänä pitämiin teemoihin, kuten johtamisen arvoihin, osallistujien esiin nostamiin toiveisiin sekä työelämän ajankohtaisiin ilmiöihin.

Teemat vaihtelevat vastuullisuudesta erilaisuuden johtamiseen ja rohkeudesta luovuuteen.

Hyvejohtajuuden tematiikka läpäisee monet käsiteltävistä teemoista. Hyveellisen toiminnan tarkastelun kautta on mahdollista rakentaa siltaa arvojen ja toiminnan välille, ja oppia tunnistamaan, mikä on kunkin käsiteltävän teeman osalta se kultainen keskitie erilaisten ääripäiden välillä.

Viimeisimmäksi käsitellyn teeman, oikeudenmukaisuuden, tarkastelun yhteydessä osallistujat sijoittivat oikeudenmukaisuuden sallivuuden ja ankaruuden välimaastoon.

Keskustelussa nousi esiin, että työyhteisössä tarvitaan aktiivista vuoropuhelua oikeudenmukaisuuden merkityksistä, sillä vain keskustelun kautta on mahdollista saavuttaa ymmärrys siitä, mitä oikeudenmukaisuus kullekin merkitsee. Ilman tätä ymmärrystä ei voi johtaa toisia, eikä ohjata ajattelua tarvittaessa uusille raiteille.

Tärkeänä näkökulmana on pidetty sitä, että oikeudenmukainen esimies osaa sanoa tarvittaessa ei.

Hän antaa kullekin sen, mitä hänelle kuuluu – ei sitä, mitä hän kulloinkin pyytää.  Sama periaate toimii myös suhteessa asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin, joiden kohtaamisessa oikeudenmukaisuus on erityisen tärkeää.

Oikeudenmukaisuus ei ole kuitenkaan helppo asia johtamisen näkökulmasta, ja sen käyttäminen edellyttää kykyä tunnistaa omat kipupisteet ja heikot kohdat.

Osallistujat ovat ottaneet ajatushautomotoiminnan vastaan varsin myönteisesti. Ryhmäkoon ollessa pieni (12 osallistujaa) on mahdollista pysähtyä, ajatella ja jakaa asioita.

Osallistujat ovat antaneet ajatushautomosta muun muassa seuraavanlaista palautetta:

”Kollegojen vertaistuki ja toisten esimiesten ajatukset ovat jaksamista tukevia ja helpottavia. Toinen sanoo ääneen sen, mille en itse aina löydä sanoja.”

”Itsetuntemus on mielestäni esimiehen tärkein työkalu, siihen liittyviä koulutuksia tulisi jatkaa. Pienessä ryhmässä saa enemmän irti aiheesta kun voidaan keskustella aiheesta laajemminkin.”

”Osallistun vastaisuudessakin ajatushautomoihin. Oli ihana hetkeksi hengähtää – pysähtyä pohtimaan että miten jaksaa eteenpäin.”

Lisätietoa esimiestyön ajatushautomotoiminnasta saat ottamalla yhteyttä henkilöstökoulutuksen asiantuntija Kati Toikkaan, etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi.