Vahvassa liitossa puoliso ja rakkaus ovat itsestäänselviä asioita

Moni huolehtii puolison asennetta itseään kohtaan: ”Se pitää mua itsestäänselvyytenä!” Mitä tämä lause pitää sisällään?

Taustalla on varmasti aito huoli, esimerkiksi käytännössä näkyvän rakkauden puutteesta tai muutoin väärästä asenteesta ja tässä mielessä huoli on täysin oikeutettu. Puolisoa tulee rakastaa ja arvostaa, ja sen pitää näkyä sanoissa ja teoissa.

Käytetyt sanat kertovat kuitenkin meissä kaikissa piilevästä luonneviasta.

”Se pitää mua itsestäänselvyytenä!” sisältää piilotettuna viestin ”koska minua pidetään itsestäänselvänä, kohdellaan minua epäarvostaen tai muutoin epäoikeudenmukaisesti”. Tämä on luonnollinen viesti, koska itse tiedämme toimivamme usein juuri näin, ja oletamme myös toisen toimivan samoin.

Panostamme helposti asioihin vain, jos tiedämme itse hyötyvämme siitä jotain. Tämän toimintamallin mukaan itsestäänselviin asioihin ei tarvitse panostaa. Tämä on itsekästä — ja vain omaan nautintoon keskittyvät puolisot tuhoavat liittonsa.

Erään teesin mukaan avioliiton tarkoitus ei ole onnellisuuden tuottaminen puolisoissa, osittain siksi että ”onnellisuus” on liian epämääräinen tavoite, mutta ennemmin siksi että sen syvempi tarkoitus on kasvattaa puolisoita.

Itsestäänselvyyden* tulisi itse asiassa tukea tätä kasvua.

Itsestäänselvän puolison ei tulisi tuottaa meissä välinpitämättömyyttä, vaan varmuutta ja turvaa.

Välinpitämättömyyden hedelmä on epäarvostava, epäoikeudenmukainen ja kaikin puolin todellisen rakkauden vastainen asenne puolisoon, mutta varmassa liitossa rakkaus saa kasvaa — rajoitta, huoleti, pelkäämättä. Joku saattaakin sanoa, että puoliso on itsestäänselvyys, tämän rakkaus ei.

Mutta sekin on väärin. Toisen rakkautta ei ansaita.

Se on lahja.

Tulee kuitenkin pitää mielessä, että oma rakkaus ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen on tehtävä töitä niska limassa — kuten kaiken arvokkaan eteen. Rakkaus ei ole ensisijaisesti tunne, se on tiedostettu valinta, hyve. Ja se vaatii tekoja.

”Suurin onni elämässä on vakuuttuneisuus siitä että meitä rakastetaan meidän itsemme tähden, tai pikemminkin siitä huolimatta.” — Victor Hugo

Sanat ovat tärkeitä. Itselleni on äärimmäisen tärkeää voida luottaa siihen, että puolisoni lupaus rakkaudesta myötä- ja vastamäessä pitää huomennakin. Puoliso pysyy ja rakkaus kestää. Tämän itsestäänselvyyden kyseenalaistaminen heikentäisi olennaisesti perustaa, jonka varaan lasken elämäni.

Suhtaudu liittoosi, puolisoosi ja tämän rakkauteen itsestäänselvyytenä, mutta vain samoin kuin itseesi. Panostathan itseesikin jatkuvasti ja lakkaamatta.

* Tässä itsestäänselvyys keskittyy liiton kestävyyteen. Asiaa voi toki ajatella myös toisin. Meidän tulisi iloita ja olla kiitollisia rinnallamme olevasta ihmisestä, sillä jokainen meistä on kuolevainen, eikä yksikään päivä ole itsestäänselvyys.