Kaksiosainen kirjoitussarja hyveiden haurauden ongelmasta, osa 2. Auttavatko hyveet navigoinnissa? Pysyviä ja vahingoittumattomia hyveet eivät ole, mutta niillä on ratkaiseva rooli kriisinhallinnassa.
Ensimäisessä kirjoitusosassa tarkasteltiin hyveitä yleisluontoisesti. Selvitettiin motivaation osuutta ja periaatteiden ja voimavarojen tärkeyttä. Tietoisuus hyveiden toiminnasta auttaa ennakoimaan tilanteita ja kehittämään hyveitä. Tiedetään, että esimerkiksi kärsivällisyys saa kolauksen, jos ei saa nukutuksi hyvin, ja että mieli ei ole niin kirkas, jos jättää aamulenkin väliin. Kun hyveistä tehdään rutiinia, ne asuttavat ihmistä ja toimitaan hyveellisesti jo tottumuksesta.
Pysyviä ja vahingoittumattomia hyveet eivät kuitenkaan ole.
Valitettavasti kaikkea ei voi ennakoida. Uudet tilanteet vaativat ihmiseltä enemmän. Hyveitä tutkinut filosofian professori Robert Adams toteaa kirjassaan A Theory of Virtue (Oxford 2006, s. 158), että tutuissa tilanteissa loistokkaasti toimiva ihminen voi hajota palasiksi, jos uusi tilanne on tarpeeksi painostava, sortava tai vihamielinen. Ihminen voi toimia arvaamattomasti, jos kohdalle osuu välineellistämistä tai vapauden, ihmisarvon tai oikeuksien riistoa.
Kriisi on jotakin, jossa totuttu tapa toimia ei enää toimi, se yllättää ja on usein ennakoimaton. Jonkinlaisen kriisin eteen joutuvat kaikki elämässään. Kriisi kotona voi vaikuttaa hyveisiin myös töissä ja päinvastoin. Hyvejohtajan tulisi tietää mitä kriisi on ja tunnistaa kriisikäyttäytyminen sekä itsessään että alaisissaan.
Kriisi myrskynä
Seuraava vertauskuva havainnollistaa hyveiden haurauden ongelmaa. Olet merikapteeni. Laiva on ympäristösi. Meri on maailma. Laivan miehistö ovat sinua ympäröivät ihmiset. Reitit ovat tilanteita, joista jotkut ovat sinulle tuttuja. Tuuli edustaa tunteita ja ruori tilanteenhallintaa. Kompassi on moraalisi, se osoittaa mihin olet menossa. Karttaan on merkitty periaatteet ja päämäärät.
Laiva joutuu myrskyn silmään.
Kompassisi pyörii. Ruoristakin on vaikea pitää kiinni. Kuka sinua muistuttaa suunnastasi? Miehistö. Sinä olet kannella, mutta korkealta mastosta miehistösi jäsen näkee majakan valon. Yhdessä rohkaisette toisianne ja luotte myrskystä siedettävän. Selviätte.
Mutta myrskyssä voi tapahtua mitä tahansa. Saatat menettää terveytesi. Saatat menettää miehistösi rakkaimmat jäsenet. Tuulen voimakkuus yllätti. Voidaan ehkä todeta, että vuorosi merikapteenina on ohitse: pesti on annettava muille. Voipa jopa käydä niin, että koko laivasi uppoaa, ja sinä jäät kellumaan laudanpätkälle.
Tärkeintä on, että myrskyn jälkeen pysähdytään ja tarkastellaan tapahtunutta.
Mitä vaurioita laivaasi tuli? Vaikuttiko oma toimintasi siihen? Oliko fiksua hermostuksissa heittää se kompassi yli laidan? Jouduitko tekemään vaikeita päätöksiä, joissa jokin hyve oli sivuutettava tai toinen arvotettava toista tärkeämmäksi? Entä mitä nyt kun se vanha merimies, jota niin arvostit, ei ole sinua enää tukemassa? Häneenkö koko olemisesi perustui?
Vai oliko laiva niin rakas sinulle, sen kannella kävely? Entä nyt kun laivaa ei ole tai et pysty kävelemään? Mistä nyt löydät mielen olemisellesi? Toivottavasti useasta eri paikasta, niin että jos jonkin osa-alueen rakentaminen olisi vaikeampaa tai mahdotonta, voisit tarttua toiseen. Kartan periaatteet ja päämäärät on tarkistettava ja löydettävä uusia reittejä. Mihin olitkaan ankkuroinut hyveesi?
Kriisinhallinta hyveiden näkökulmasta
Kriisissä johtajalta vaaditaan viisauden hyvettä. Viisauden avulla kriisissä hyvejohtajalla on johdonmukaisuutta, harkintakykyä ja kykyä nähdä asioiden syy ja seuraussuhteet. Kyse on tilanneherkkyydestä.
Hyvejohtajalla vaaditaan kriisissä myös rohkeuden hyvettä. Rohkeus sisältää virheiden myöntämisen (ks. artikkeli Viisas johtaja tekee virheitä). Se sisältää myös uskalluksen tehdä tarvittavia päätöksiä vaikeissakin tilanteissa tai mahdollisesti kyvyn lykätä suurten päätösten tekemistä kriisin sumentaessa olennaista.
Samalla kun hyvejohtajan tulisi kyetä kriisissä tilanneriippumattomuuteen ja siis itsenäisyyteen (ks. artikkeli Itsenäinen johtaja) hänen tulisi myös kyetä nöyryyden hyveeseen, jossa oma osaaminen ja tietäminen kyseenalaistetaan ja uskalletaan kysyä ja kuunnella neuvoja.
Viisaudella hyvejohtaja saa muovattua kriisistä rohkeuden, itsenäisyyden, nöyryyden hyveistä tilanteen, jossa pahimmat kriisin karikot vältetään.
Kriisin jälkeen valmiudet tulevaisuuden kohtaamiseen ovat uudistuneet. Kriisissä on aina kyse jonkinasteisesta muutoksesta. Tuon muutoksen avaimet ovat suuressa määrin johtajan ohjaamassa kriisinjälkeisessä pohdiskelussa. Kuten Havard toteaa kirjassaan Hyvejohtajuus: ”Viisaus ei tule elämänkokemuksesta vaan tuota elämänkokemusta pohdiskelemalla” (s. 57).
Hauras erinomaisuus
Lopuksi Adamsin esimerkki hyveiden hauraudesta, inhimillisyyteen kuuluvasta epätäydellisyydestä: ”Voimme arvostaa hienosti tehtyä kelloa, vaikkei se olisikaan vedenkestävä. Kello on kaunis ja toimii, mutta ei välttämättä veden alle upotettuna.” Adams kysyykin: ”Miksi hyveiden hauraus tai riippuvuus sosiaalisista tilanteista olisi syy olla arvostamatta luonteenpiirteitä, tai pitämästä niitä erinomaisina?” (s. 157).
