Kunnioita lähimmäistäsi – varjele hänen vapauttaan

Vapaus on ihmisen kukoistuksen kulmakivi. Väite tuntuu ilmiselvältä, mutta mihin se perustuu? Mitä vapauden taakse kätkeytyy? Aloittakaamme hukkuvista pienjyrsijöistä.

Psykobiologi Curt Richer toteutti 1950-luvulla säälimättömän rottakokeen. Kymmenisen rottaa pistettiin kukin omaan lasiastiaansa, jossa oli vettä. Maljoissa oli jyrkät reunat, eikä rotilla ollut mitään toivoa päästä pois kiipelistä. Niinpä rottaraukat räpistelivät pinnalla kunnes hukkuivat.

Tutkijoita ihmetytti se, että osa rotista luopui yrityksestä jo vartin päästä, kun taas jotkut yksilöt jaksoivat uida jopa 60 tuntia. Vaikutti siltä, että rotat luottivat eri tavoin mahdollisuuksiinsa selvitä tilanteesta hengissä.

Tutkijat päättivät selvittää rottien luottamusta omaan selviytymiseensä tekemällä kokeeseen muutoksen. Tälläkin kertaa rotat laskettiin veteen, mutta ne nostettiin hetken räpiköinnin jälkeen pois ja pistettiin takaisin häkkiin. Tutkijat toistivat menettelyn monta kertaa.

Tutkijat halusivat nähdä, lisääntyisikö rottien luottamus siihen, että pelastus kyllä tulee ennemmin tai myöhemmin. Näin näytti tapahtuneen: “luottamuskäsittelylle” altistetut rotat pyristelivät keskimäärin yli 60 tuntia, ennen kuin antoivat periksi. Rotat odottivat, että ne nostetaan pois. Ne tiesivät voivansa pelastua, ja niinpä ne sinnittelivät aivan fyysisille äärirajoilleen saakka.

Kontrollin säilyttäminen auttaa selviytymään

Richterin rottakokeen opetus ei suinkaan jää vain eläinkunnan ilmiöksi. Sama toistuu jatkuvasti inhimillisissä elämänkohtaloissa. Äärimmäisiin tilanteisiin joutuneet ihmiset ovat venyneet hämmästyttäviin suorituksiin, jos heidän mielessään on elänyt toivon kipinä pelastautumisesta. Tällaisista todistavia kertomuksia on kerätty esimerkiksi merihätään ja ajelehtimaan joutuneilta, sotavangeilta ja keskitysleireistä selvinneiltä.

Tärkeäksi tekijäksi selviytymisessä on havaittu kokemus siitä, voiko omaan tilanteeseen edes jotenkin vaikuttaa. Toivonsa ja kontrollin tunteensa menettäneet ihmiset asettuvat kohtalon armoille, eivätkä enää yritäkään vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Äärimmäisissä tilanteissa tämä merkitsee selviytymismahdollisuuksien heikkenemistä.

Jouduttuaan natsien keskitysleirille psykiatri Viktor Frankl, logoterapian kehittäjä, kiinnitti huomiota siihen, minkälaiset ihmiset selvisivät leirillä hengissä. Näillä ihmisillä säilyi kokemus siitä, että heillä oli mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä jopa leirin kaltaisissa ääriolosuhteissa. Näillä ihmisillä oli yleensä jokin pyrkimys tai tarkoitus elämällään, jotain jota kannatti tavoitella. Toivon ja merkityksen kadottaminen johti valitettavan usein elämän hiipumiseen.

Jopa tunne itsenäisyydestä kantaa

Näillä inhimillisen elämän peruslainalaisuuksilla on lukuisia sovelluksia arkisessa elämässämme. On esimerkiksi tutkittu, että työpaikoilla stressi ja sairauspoissaolot lisääntyvät, jos työntekijät kokevat, etteivät voi vaikuttaa työhönsä. Vastaavasti vapauden, vastuun ja omien valinnan mahdollisuuksien lisääminen tekee työstä mielekästä ja motivoivaa.

Viime vuosina yhä useammat yritykset ovat huomanneet tämän. Radikaalit hierarkioiden purkamiset, työtä säätelevien rajoitusten poistaminen ja uudenlaisen vastuun antaminen työntekijöille on nostanut työtyytyväisyyden ja sitä myötä tehokkuuden uusiin lukemiin.

Monesti elämän laatu paranee jo sillä, että yksilö kokee säilyttävänsä kontrollin omista tekemisistään. Kahta vanhainkodin asukkaiden ryhmää verrattiin keskenään. Kummankin ryhmän viikko-ohjelma oli samanlainen. Yhdelle ryhmälle kaikki ohjelmoitiin ja saneltiin ylhäältä alas, kun taas toisessa ryhmässä vanhuksille annettiin vapauksia tehdä pieniä itsenäisiä valintoja ja vastuuta hoitaa omia huonekasveja. Jälkimmäisessä ryhmässä vanhukset olivat selvästi aktiivisempia, virkeämpi ja jopa fyysisesti paremmassa kunnossa.

Lainsäädännön tulee taata vapaus

Vaikuttaa siltä, että vapauden tunne on inhimillisen kukoistuksen välttämätön tekijä. Vapaus merkitsee aitoa yksilöllisyyttä, mahdollisuuksia säädellä omia toiveita, pyrkimyksiä, uskomuksia, arvostuksia ja päämääriä. Vapaus on itsenäisten ratkaisujen tekemistä, elämää jossa on tarkoitus.

Nyt kun uusi hallitus aloittaa työnsä, tätä ymmärrystä vapauden tunteesta ihmisen elämälle ei pidä unohtaa. Jos ja kun yhteiskunnan tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi inhimillisen onnen toteutuminen, ihmisten vapauksia ei tule rajoittaa tarpeettomasti. Pitää välttää rakenteita, jotka latistavat ja lannistavat.

Työttömyys ei merkitse vain haastetta kansantaloudelle vaan tarpeettomuuden ja merkityksettömyyden tunne lannistavat ihmistä ja vaikuttavat kielteisesti yksilön hyvinvointiin. Tällä tavoin työttömyyden taloudellisetkin vaikutukset kertautuvat: sairauksia, päihdeongelmia, alisuoriutumista.

Yleisen hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää kyetä rakentamaan järjestelyjä, joiden myötä työttömyyden kokeneilla ihmisillä säilyisi kokemus omista mahdollisuuksista vaikuttaa tilanteeseensa. Pienimuotoisten töiden tekemisestä ei rangaistaisi taloudellisesti.

Varjele lähimmäisesi vapautta

Lainsäätäjä voi ottaa huomioon vapauden tunteen tärkeyden inhimilliselle hyvinvoinnille monella muullakin tavalla kuin työllisyyspolitiikassa. Tästä huolen kantamista ei myöskään pidä jättää vain päättäjien tehtäväksi. Me kaikki voimme kantaa kortemme kekoon.

Viisas kasvattaja ei tukahduta lastaan tarpeettoman tiukoilla säännöillä vaan antaa tälle vuosien myötä kasvavassa määrin vapautta ja vastuuta tehdä omia itsenäisiä ratkaisuja. Tällainen kasvattaja tietenkin altistaa lapset myös sellaiselle viisaudelle, jolla varustettuna itsenäiset ratkaisut osoittautuvat onnellisiksi.

Viisas puoliso ei rajoita kumppaninsa vapauksia tarpeettomasti, koska hän ymmärtää, että pariskuntakin koostuu kahdesta yksilöstä. Yksilöllisen elämän tunnusmerkkinä on vapaus valita omia päämääriä, tehdä itsenäisiä suunnitelmia. Vapauksien kaventaminen voi tuntua elämää kurjistavalta. Viisaat puolisot osaavatkin sopivasti itse kaventaa omia vapauksiaan, omasta tahdostaan, hyvän ihmissuhteen ehdoilla.

Näitä samoja periaatteita voit soveltaa kehen tahansa kohtaamaasi ihmiseen. Kunnioita ihmisten yksilöllisyyttä ja vapautta elää parhaaksi näkemällään tavalla. Toinen ihminen voi olla mielestäsi väärässä ja hänen valintansa voivat olla virheellisiä. Sinä voit halutessasi puhua näistä asioista hänelle, ja saat ilmaista oman mielipiteesi. Lopulta toisella on kuitenkin vapaus tehdä omat ratkaisunsa.

Jos toivomme, että meidän omaa vapauttamme varjellaan ja kunnioitetaan, pyrkikäämme varjelemaan samoin myös lähimmäistemme vapautta.

* * *

Kirjallisuus:

Sheena Iyengar, The Art of Choosing, Twelve 2011.