Tulisiko pikavipit kieltää? Vippausfirmojen lobbari levittää harhaanjohtavia tietoja, mutta arvostelua ansaitsee myös oikeusministerin työryhmä. Ratkaisuvaihtoehtojen punnitseminen vaatii viisauden hyvettä. Vuoden kuumiin politiikan puheenaiheisiin kuuluu pikavippien
Tekijä: Oskari Juurikkala
Oskari Juurikkala on hyvefilosofiaa harrastava juristi ja taloustieteilijä, joka on toiminut mm. tutkijana ja talouspoliittisena neuvonantajana.
Sanotaan, että italialaisille politiikka on viihdettä. Entä meille suomalaisille? Miten puolueiden puheenjohtajat pärjäävät retorisesti? Oskari Juurikkala esittää puolueellisen arvionsa. Kuten monet lukijat tietävät, toimin talouspoliittisena
Kirjoitus Halla-ahon retoriikasta herätti kuumia tunteita. Yksi asia unohtui Mustakallion analyysistä: Halla-ahon eetos. Millainen se on ja miten se auttaa meitä ymmärtämään paremmin kiistellyn poliitikon
Isäni opetti, että asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä. Kieli välittää totuuden – tai vääristää sitä. Mökiltä palaavalle henkilölle on tapana sanoa: ”tervetuloa sivistyksen pariin”.
Rehellisyys ja suoraselkäisyys ovat pääomaa politiikassa. Vai ovatko sittenkään? Veikko Vennamolla oli tapana kutsua maamme poliittista eliittiä haukkumanimellä ”seteliselkärankaiset”. Viesti oli selvä: poliitikot ovat valmiita
Ystäväni ja minä opetamme yliopistossa. Opettaminen on eräänlainen kutsumusammatti. Sitä ei tehdä rahasta. Opettajien motivaation kannalta voisi kuitenkin olla tarpeen, että yliopiston johto miettisi raha-asioita
Monet ovat tietoisia siitä, että he tuhlaavat paljon aikaa tietokoneella. Tämä turhauttaa heitä, mutta he eivät oikeastaan tiedä, mistä ongelma johtuu. Eikä heillä ole aavistustakaan
Internetin tarjoamat mahdollisuudet aiheuttavat laajamittaista tehottomuutta suomalaisissa yrityksissä. Johtajien on ymmärrettävä uudet haasteet ja vastattava niihin proaktiivisesti. Vapauden kasvaessa hyveiden merkitys korostuu. Kymmenen vuotta sitten
Ollilan porukka julkaisi marraskuussa odotetun raporttinsa Suomen maabrändin kehittämisestä. Valtuuskunnan mukaan Suomen keskeisiä vahvuuksia ovat ongelmanratkaisu, luonto ja koulutus. Näiden jalostamiseen ja brändäämiseen tulisi nyt
Amerikkalainen tutkimus vahvistaa perinteisen hyve-etiikan viisauden. Unelmoinnin on yhdistyttävä toimintaan. Alexandre Havard kirjoittaa Hyvejohtajuudessa suurisieluisuuden hyveestä: ”Suurisieluisuus saa johtajat unelmoimaan, visioimaan ja vahvistamaan mission tunnettaan.”
Älä odota varmuutta, jos sitä ei ole. Opi nopeasti ja korjaa nopeasti. ”Mitään en kadu”, totesi Jouko Karvinen Kemijärven tehtaan lakkautuksen jälkimainingeissa (Talouselämä, 5.3.2009). Et
Maija-Riitta Ollila, Johtajan parempi elämä (Helsinki: WSOYpro, 2010). 289 sivua. Hyvän elämän etsintä on muodissa, ja se näkyy myös johtamiskirjallisuudessa. Maija-Riitta Ollilan Johtajan parempi elämä
Onko hyveillä merkitystä strategisessa johtamisessa? Nokian menestys – ja alamäki – osoittavat, että kyllä on. Paljonkin. Talouselämä julkaisi mielenkiintoisen artikkelin Nokian vaikeuksista (”Ollilan uhkapeli”, 17.9.2010).
Tosi vapaus ei ole oikeutta tehdä mitä haluamme, vaan sitä, että voimme tehdä sen, mitä meidän tulisi tehdä. Keskustelimme ystävien kesken vapaudesta. Miksi vapaus on
Olen aina pitänyt Esa Saarista fiksuna tyhjänpuhujana. En tosin enää. Oikeastaan tämän jutun lähtökohta ei ole Esa Saarinen vaan Howard Gardner – tuo maailmankuulu monien
Sanotaan, että Suomi on sääntöuskovaisuuden luvattu maa. Muuhun maailmaan verrattuna olemme poikkeuksellisen kuuliaisia sääntöjen noudattajia. Jalankulkijat odottavat valojen vaihtumista, vaikka autoja ei olisi tulossa (ehkä
Taide yleensä herättää vahvoja tunteita. Onko se hyvä vai paha asia? Hyveteorian mukaan se riippuu tapauksesta. Vuosia sitten luin erään taidehistorioitsijan väittävän, että Pablo Picasson
Onko karismaattisuus kansankiihotusta vai todellista suuruutta? Ehkä molempia. Aito karisma viittaa jonkinlaiseen Jumalan kaltaisuuteen. Sitä vahvistavat erityisesti nöyryyden ja suurisieluisuuden hyveet. Sana ”karisma” (kreikk. kharisma)
Load More